Päättyykö kesä- ja talviajan vaihto pian?

Kellonajanmuutoksen loppu: Miksi keskustelu tikittää edelleen?

Vaikka kellonajanmuutos on vakiintunut käytäntö, hallitukset ovat kyseenalaistaneet sitä jo useiden vuosien ajan, ja se on tarkoitus lopulta lakkauttaa Euroopassa. Charlie Paris -tiimimme analysoi asiaa : : taloudellisten syiden ja väestön hyvinvoinnin välissä tarkastelemme tämän järjestelmän alkuperää ja sen epävarmaa tulevaisuutta.

Vuosisadan mittaiset muutokset: Vuodesta 1911 nykypäivään

Ranskalla on monimutkainen suhde aikaan. Tässä ovat tärkeimmät vaiheet, jotka ovat muokanneet ranteessasi näkyvää aikaa:

• 1911: Ranska ottaa virallisesti käyttöön GMT-ajan .
• 1916: Sodan keskellä maa ottaa käyttöön ”kesäajan” (GMT+1) energian säästämiseksi.
• 1940: Miehityksen aikana Ranska siirtyy Berliinin aikaan. Siirrymme kesällä aikaan GMT+2 ja talvella aikaan GMT+1. Vapautuksen jälkeen maa päätti pysyä GMT+1-aikavyöhykkeellä ympäri vuoden.
• 1976: Presidentti Valéry Giscard d’Estaing palautti kesä- ja talviajan vuorottelun. Öljyn hinta oli nelinkertaistunut, ja työpäivän sovittaminen auringonvaloon mahdollisti sähkölaskujen pienentämisen.
• 1998: Tämä toimenpide yhdenmukaistettiin koko Euroopan unionin tasolla kaupan ja liikenteen helpottamiseksi.

Onko järjestelmä vanhentunut?

Nykyään monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että todellinen hyöty on lähes olematon. Energiatehokkaiden (LED-)lamppujen yleistyessä energiansäästö on haihtunut. EDF:n ja ADEME:n tutkimuksen mukaan järjestelmä oli vuonna 2014 tuonut säästöä vain 0,015 % kokonaiskulutuksesta. Tämä on mitätön hyöty verrattuna siitä aiheutuviin haittoihin.

Terveys ja turvallisuus: Kolikon kääntöpuoli

Kellonajan muutos ei vaikuta pelkästään laskuihimme, vaan se rasittaa myös elimistöämme:

Unihäiriöt:Siirtyminen kesäaikaan on erityisen rasittavaa biologiselle kellollemme. Sydäninfarktien määrä kasvaa keskimäärin 5 % muutosta seuraavalla viikolla.

Liikenneturvallisuus:Talviaikaan siirtyminen puolestaan tekee ilta-ajoista pimeämpiä ja vaarallisempia. Sisäasiainministeriön mukaan jalankulkijoita ja pyöräilijöitä koskevien onnettomuuksien määrä kasvaa 50 % klo 17–19 välisenä aikana seuraavan viikon aikana.

Kohti lopullista lakkauttamista, mutta milloin?

Vuonna 2018 Euroopan komission verkkokysely paljasti, että 84 % 4,6 miljoonasta osallistujasta toivoo tämän järjestelmän lakkauttamista. Maaliskuussa 2019 Euroopan parlamentin jäsenet äänestivät alun perin vuodelle 2021 suunnitellun kellonajanvaihdon lakkauttamisen puolesta.

Mikä on ongelmana? Jokaisen maan on valittava oma lopullinen aikansa:

1. Kesäaika:Ranskalaiset kannattivat sitä kansalliskokouksen kuulemisissa kesäkuun pitkien iltojen vuoksi.
2. Talviaika: Kronobiologien kannattama, koska se on lähempänä aurinkoaikaa ja sopii paremmin fysiologiseen rytmiimme.

Covid-19-kriisin vuoksi Euroopan neuvosto on pannut asian sivuun. Uudistus ei ole enää välitön prioriteetti, ja sen täytäntöönpanoa on lykätty toistaiseksi. Toistaiseksi joudutte siis edelleen säätämään kellojanne kahdesti vuodessa.

Kellonajan muutos on paljon enemmän kuin pelkkä viisareiden siirtäminen: se heijastaa suuria kriisejä ja yhteiskuntamme muutoksia. Benjamin Franklinin kekseliäisyydestä öljykriisien aiheuttamiin taloudellisiin tarpeisiin – olemme jo pitkään pyrkineet taivuttamaan aikaa energian säästämiseksi.